Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2015

Espooseen muuttanut arvostaa merta

Jos nämä suunnitelmat toteutuvat mitä lehdissä on kirjoiteltu (talvisäilytys-, yleinen tie satama-alueella) joutunen viemään veneeni talveksi muualle. Muutimme Helsingin puistolasta Espooseen koska meri on lähellä, ja uskoin silloin että Espoo hoitaa merelliset palvelut hyvin, koska meri kuuluu Espoon imagoon. Lisäksi – kaupungin toiminnan pitää muuttua, eli tämä väärinkäytöksistä epäilty ukkokerho vaihtoon ja heti, johtoa myöten.

Rikkooko Espoo Liikuntalakia?

Toukokuussa 2015 voimaan tullut Liikuntalaki määrittelee kuntien tehtäviä liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tähän asti Espoo tuntuu toimivan juuri lain henkeä vastaan. Rikkooko Espoo jopa uutta lakia?

Liikuntalain 5 pykälä. henki on selvä. Kaupungilla on vastuu huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista.
Liikuntalain 5 pykälä. henki on selvä. Kaupungilla on vastuu huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista. 

Ämmäsmetsä ja yritystoiminta

Espoossa on vallalla ulkoistamisbuumi, joka näyttää koskevan myös veneilijöitä. Jo vuonna 2014 Kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaoston pöytäkirjassa (pdf)  kirjoitetaan näin:

  • säilytysalueen riittävän iso koko ja käyttäjämäärä mahdollistaa veneiden säilyttämiseen liittyvän yritystoiminnan kehittymisen,
  • säilytyspaikkahinnoittelu mahdollistaa yritystoiminnan ja sen kehittymisen,

Käytännössä on puhuttu siitä, että Ämmäsmäki kaavoitetaan pääosin yritysten käyttöön. Syntyy kuva, että talvisäilytys pakkoulkoistetaan yritysten hoidettavaksi. Jos maa-alueen omistaa kaupunki, operointia hoitaa voittoon pyrkivä yritys, syntyy tilanne, jossa kustannukset eivät veneilijöille ainakaan laske. Herää kysymys, mitä kaupungin ja veneilijöiden välissä oleva yritystoiminta jalostaa asiaa?

Korkeavarastot yrityksen pyörittäjinä Suomenojalla?

Samoin kaupungin puheissa on ikäänkuin päätettynä asiana puhuttu ”yritysten pyörittämistä” korkeavarastoista. Epäilemme suuresti korkeavaraston logistista toimivuutta harrastuksen näkökulmasta. Mutta ei mennä nyt siihen, mennään yritystoimintaan. Tämä yritysten pyörittämänä on vilahtanut moneen kertaan puheissa ja lehtijutuissa. Mitenkähän mahtaa olla tällaisen linjauksen sopivuus Liikuntalain hengen kanssa?

Yritystoiminta ja markkinatalous

Markkinataloudessa on hyvin yksinkertainen periaate: kysyntä luo tarjontaa.  Sama toimii myös toisinpäin: tarjonta luo kysyntää. Kaupungin suunnitelma ulkoistaa omaa operatiivista toimintaansa yritysten hoidettavaksi on pakotettua kysynnän luomista. Kun muita vaihtoehtoja ei enää ole, ajatellaan kaupungilla ”että sitten ne veneilijät ostavat talvisäilytyksen huolto- ja korjauspalveluineen niiltä firmoilta. Eihän niillä muuta vaihtoehtoa ole.” Tähän viittasi Tapani Kortelainenkin kertoessaan venekerhojen kommodoreille mahdollisesta hinnoittelusta. Hinnalla ohjataan veneet Ämmäsmetsään. Suomenojasta tuulee siis kallis.

Liikuntalaki ja sen henki

Lakia lukiessa on kuitenkin hyvin helppo ymmärtää lain henki. Yksinkertaisuudessaan se on kunnan vastuu kuntalaisistaan. Vastuu tarkoittaa liikuntafaciliteetteihin panostamista. Mukana mainitaan seuratoiminnan tukeminen. Mikäli Espoo jatkaa suunnitelmiaan, on Espoossa uhkana jopa veneseuratoiminnan kuihtuminen. Toivottavasti Espoossa huomioidaan toukokuussa voimantullut laki ja alueen kaavoituksessa veneilijöiden tarpeet. Mikäli alue on niin arvokas, en näe mitään ongelmaa saatavasta tulosta lohkaista osa veneilijöiden tarpeiden täyttämiseen.