Venekerhot muodostivat kattavan yhteistyöryhmän 2.11.2016

Keskiviikkona 2.11.2016 espoolaiset veneseurat perustivat yhteistyöryhmän Veneilevä Espoo

Säilytä veneilevä Espoo -liikkeen työn jatkajaksi. Uusi ryhmä muodostui rakentavan keskustelun ja erinomaisen yhteishengen vallitessa. Yhteistyön ja vaikuttamisen tehtävän nähtiin selkeänä ja merkityksellisenä.

Mukana perustamassa olivat:

  • Aurinkorannan Venekerho
  • Espoon Kipparit
  • Espoon Merenkävijät (EMK)
  • Espoon pursiseura (EPS)
  • Haukilahden Venekerho
  • Keilalahden Venekerho (KeVK)
  • Kivenlahden venekerho (KLV)
  • Meritie (Me)
  • Nokkalan Venekerho
  • Otaniemen Venekerho
  • Sepetlahden venekerho
  • Soukan Venekerho (SVK)
  • Suvisaariston Navigaatioseura (Suns)

Ryhmän tehtävä on toimia seurojen yhteistyöfoorumina sekä pitkäjänteisenä yhteistyökumppanina Espoon kaupungin kanssa. Toimintaperiaatteena ovat avoimuus ja toiminnan kattavuus Espoon tasolla. Ryhmä tiedottaa läpinäkyvästi toiminnastaan kaikkia espoolaisia seuroja. Ryhmä rakentaa yhdessä virkamiesten kanssa toimivia ja selkeitä ratkaisumalleja päättäjille, joilla on laajapohjainen hyväksyntä veneilijöiden piirissä.

Tavoitteena luoda yhdessä parhaat mahdolliset edellytykset kattavalle veneharrastukselle Espoossa.

Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ari Mäkinen Keilalahden venekerhosta. Ryhmän toiminta alkaa välittömästi.

Lisätietoja:

Ari Mäkinen, puheenjohtaja
puhelin: 0400 620026

 

SVE kaupunkisuunnittelu- lautakunnan infossa 17.8.2016

Talvisäilytystyöryhmässä syntyi ajatus, jonka mukaan veneilijät voisivat olla mukana kun raporttia esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Idean isä taisi olla asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Kiitos Ossille hyvästä aloitteesta.

Kevättalvella tekemämme työ perustuu kokonaisuuteen, jossa veneille saadaan lisää talvisäilytystilaa korvaamaan Suomenojalta poistuvia alueita. Aikaansaatu kompromissiehdotus on veneilijöille tärkeä, sillä turvataan veneiden talvisäilytys nykyisellä mallilla rannan tuntumassa. Tästä poikkeuksena henkilöautolla kuljetettavat veneet, joille säilytystilaksi on kaavailtu Ämmäsmäkeä.

Saimme aikaa 20 minuuttia, joka taisi käytännössä hieman venähtää. Aiheen aloitti Tapani Kortelainen lyhyellä esittelyllä. Tämän jälkeen työryhmän veneilijät kertoivat ajatuksiaan ehdotuksesta ja sen sopimisesta ongelman ratkaisuksi.

Esittelyn jälkeen muutamat valtuutetut esittivät täsmentäviä kysymyksiä, joihin vastailimme yhdessä. Kysymyksistä ja kommenteista kuulsi läpi tyytyväisyys yhteistyöhön, jonka olimme aikaansaaneet. Samoin yhteisen ratkaisumallin esittäminen tuntui saavan hyvän vastaanoton. Tämä on kannaltamme tärkeää, raportti sinänsä on vain paperi ilman toteutusta.

Veneilijöille jäi selvästi käsitys, että lautakunnassa oltiin kiinnostuneita ja tyytyväisiä  ratkaisumallin löytymiseen. Saimme myös suoraa kiitosta hyvästä työstä. Oli hienoa, että veneilijät pääsivät mukaan infoon.Kaupunkisuunnittelu on olennaisessa roolissa ohjaamassa tulevaisuuden Espoon suunnittelua.

Jäämme seuraamaan asian valmistelua ja etenemistä. Odotamme miten yhteistyön hedelmä näkyy valmistelussa ja päätöksenteossa. Veneilijät ovat joustaneet,  nyt on aika saattaa käytäntöön Suomenojaa korvaavien alueiden käyttöön saaminen.

Paikalla veneilijöiden edustajina olivat Tuomas Raivio, Seppo Hartikainen ja Ari Mäkinen.

Kompromissiratkaisu talvisäilytykseen näyttää löytyneen, ratkaisu saatettava käytäntöön poliittisen prosessin kautta

Säilytä Veneilevä Espoo -ryhmän edustajat kävivät tapaamassa Espoon kaupunginjohtajaa talvisäilytysasioissa tammikuussa 2016. Mäkelä otti asiamme vakavasti ja perusti talvisäilytystyöryhmän, jonka vetovastuun otti Tapani Kortelainen.

Kokoonpanossa olivat mukana kolme veneilijöiden edustajaa Säilytä Veneilevä Espoo -ryhmästä sekä Esveneen puheenjohtaja. Ryhmässä virkamiehistöä edustivat Kortelaisen lisäksi Lennart Pettersson merellisistä ulkoilupalveluista, Ossi Keränen ja Mervi Hokkanen kaavoituksesta, sekä Kimmo Leivo joka vastaa alueen kehittämisestä.

Työskentely alkoi erilaisten käsitysten ja olettamuksien tavoitteiden ja ratkaisuajatusten läpikäynnillä. Iso kiitos rohkeasta avauksesta ja avoimesta asioiden käsittelystä kuuluu työryhmää vetäneelle Tapani Kortelaiselle.

Työryhmän työ on johtanut varsin onnistuneeseen kompromissiratkaisuun, josta on nyt luotu selkeä raportti. Kompromissiratkaisun mukaan tärkein veneilijöiden tarve, rannan tuntumassa tapahtuva suurten veneiden säilytys on jatkossakin mahdollinen. Vastapainona työryhmässä hyväksyttiin pienten veneiden talvisäilytys Ämmäsmäellä.

Säilytä Veneilevä Espoo haluaa kiittää kaupunginjohtaja Mäkelää asiaan tarttumisesta ja työryhmän perustamisesta. Olemme tyytyväisiä työryhmän aikaansaannoksiin ja kiitämme kaikkia virkamiehiä erinomaisesta yhteistyöstä ja hyvästä asian valmistelusta.

Vaikka työryhmässä jouduttiin hyväksymään kipeitäkin muutoksia, katsomme lopputuloksen olevan hyvinkin eri osapuolia tyydyttävä. Ilman työryhmän työtä kaikki veneet olisivat helposti siirtyneet rannan tuntumasta pois.

Taustatyö on nyt tehty hyvin. Katsommekin luottavaisesti päättäjiin, jotta tämä saavutettu luottamus sekä kaikkia tyydyttävä ratkaisukokonaisuus saadaan todella vietyä käytäntöön.

Veneiden talvisäilytys Espoossa raportti 14 6 2016

Talvisäilytystyöryhmän sekä Säilytä Veneilevä Espoo -ryhmän vaikuttajajäsenet

Ari Mäkinen, Keilalahden Venekerho ry.
Kari Vainio, Meritie ry.
Tuomas Raivio, Espoon Pursiseura ry.

Muistio tapaamisesta kaupunginjohtaja Mäkelän kanssa

SVE-ryhmä tapasi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän 18.11.2015 klo 14-15 kaupunginjohtajan edustustiloissa Gumbölen kartanossa. Kutsujana kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Vieraina: Ari Mäkinen SVE, Tuomas Raivio SVE ja Kari Vainio SVE.

SVE-ryhmä toi esiin huolensa Finnoon sekä Espoon veneilymahdollisuuksien kehittymisestä. Keskustelua käytiin veneiden arvojen, iän, kustannusten ja erilaisten harrastamistapojen näkökulmasta. Ryhmä pitää ongelmallisena nykyisiä kehitysnäkymiä, joissa talvisäilytysratkaisuissa puhutaan mm. korkeasäilytyksestä. Sen kustannusten ja toimivuuden näkökulmasta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Kokonaisvaltaista selvitystä nykyisistä tai tulevista talvisäilytystarpeista ja -mahdollisuuksista ei ole tehty.

Tulevaisuuden ratkaisuissa painotetaan paljon yritysten palvelutarjontaa. Kaupunginjohtaja painotti, ettei kaupungin tehtävä ole määrätä miten veneilijät harrastustaan harrastavat. Mikäli palveluille on kysyntää, on niiden tarjoaminen veneilijöiden etu. Etuna se koetaan silloin, jos palveluntarjonta ei poissulje veneilijöiden mahdollisuutta huoltaa ja kunnostaa veneitään omatoimisesti.

Mäkelä korosti sitä, että Espoossa on selvitty hankalimmistakin erilaisten intressien sovittamistilanteissa. Hän oli positiivinen sen suhteen, että yhteistyön avulla saamme asiaa paremmalle tolalle. Mäkelä lupasi käynnistää kaupunginjohtajan päätöksellä selvityksen, jossa tutkitaan talvisäilytysvaihtoehtoja erityyppisille veneille. Työryhmä tulisi yhteisen käsityksen mukaan muodostaa siten, että siinä on riittävän laaja edustus veneilijöitä sekä kaupungin virkamiehiä.

Veneilijöiden keskuudessa vallitsee huoli tulevasta. Epäluottamus tehtäviin päätöksiin ja linjauksiin veneilijäkentässä on valitettavan yleinen. Toivommekin, että koottavalla työryhmässä olisi riittävä kokoonpano käsitellä liitteen mukaisia asioita.

Ennen työryhmän toiminnan tuloksia on kaavoituksessa kuitenkin varattava riittävästi tilaa omatoimiselle talvitelakoinnille.

SVE-ryhmä kiittää kaupunginjohtaja Mäkelää ajasta sekä rakentavasta suhtautumisesta asiaan että kyvystä tarttua siihen ratkaisua hakien. SVE-ryhmä on haluttaessa valmis tuomaan oman panoksemme asian edistämiseksi.

Terveisin

Ari Mäkinen, Tuomas Raivio ja Kari Vainio

Liite 1:  Agendaehdotus selvitystyölle

 

Liite 1  Agendaehdotus selvitystyölle

 

SVE ryhmän mielestä veneilyyn liittyvien päätösten tueksi tarvitaan mm. seuraavaa tietoa: Veneilyn kasvuskenaariot erilaisine harrastustapoineen Suomessa ja Espoossa

  • Arvio espoolaisen veneilyn talvisäilytystarpeista venetyypeittäin
    • trailerilla liikuteltavat
    •  kuorma-autolla liikuteltavat
    • erikoiskuljetusta vaativat
  • Arvio talvisäilytyksen teknisistä mahdollisuuksista venetyypeittäin
  • Arvio teknisten ratkaisujen kustannuksista ja kustannustehokkuudesta (euroa/maaneliömetri tms)
  • Arvio talvisäilytyksen ja muista palvelutarpeista ja niiden kehittymisestä
  • Katsaus pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien talvisäilytysratkaisuihin ja –linjauksiin
  • Arvio naapurikuntien halukkuudesta ottaa espoolaisia veneitä talvisäilytykseen

Ratkaisuehdotukset edellisten perusteella tahoille, jotka tekevät päätöksiä infraan perustuen.

Kirje kaupunginjohtaja Mäkelälle

Hyvä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Kirjoitan Sinulle edelleen kesken olevasta asiasta.
Keväällä Liikunta- ja Nuorisopalvelut järjesti Veneilyn Tulevaisuus Espoossa -tapahtuman, jossa puheenvuoron käyttivät mm. Martti Merra ja Kimmo Leivo. Vaikka tilaisuuden tarkoitus oli hyvä, siellä käytetyt puheenvuorot lisäsivät epävarmuutta veneilijöiden keskuudessa. Epävarmuutta ovat lisänneet Kimmo Leivon sekä kyseistä tilaisuutta ennen että sen jälkeen mediassa esittämät asenteelliset lausunnot.

Me espoolaiset veneilijät perustimme Säilytä Veneilevä Espoo -ryhmän, koska kaupungin antamat viestit maalasivat varsin epävarman tulevaisuudenkuvan. Veneilyä ja erityiseesti Suomenojan satama-alueen kehittämistä koskeneet linjaukset osoittivat, ettei veneilyn arkea joko tunneta tai oteta huomioon. Esimerkkejä toimimattomista ratkaisuista ovat korkeavarastot, veneiden pitkät kuljetusmatkat ja yritysten tarjoamat kohtuuttomasti kustannuksia nostavat talvisäilytysratkaisut.

Säilytä Veneilevä Espoo -ryhmässä yllätyimme, kuinka yhdenmukaisesti veneilijät ovat satamapaikastaan riippumatta kokeneet kaupungin toimet. Kaupungin koetaan jyräävän yhden kaupunkilaisryhmän, eikä asianosaisia ole huomioitu. Pettymys ja pessimismi veneilijöiden keskuudessa on käsin kosketeltavaa. Kaupungin menettely lienee ristiriidassa kuntalain kanssa.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2015 pidit alustuksen, jossa lupasit että Suomenojaa koskeva suunnittelu tehdään yhteistyössä veneilijöiden kanssa. ”Lähtökohtana Suomenojan sataman kehittämisessä on tietenkin se, että jos me kehitetään satamaa sitä täytyy tehdä yhdessä veneilijöiden kanssa”. Kiitos sinulle tästä.

Kalenteri kukkuu marraskuuta, Suomenojan osayleiskaavan ehdotus on nyt nähtävillä. Tähän asti olemme saaneet audienssin Vihreiltä ja Demareilta ja olemme olleet Kokoomuksen valtuustoryhmän kuultavana. Kaavoituksen kanssa olemme keskustelleet, mutta kaupunginsuunnittelulautakunnasta emme saaneet edes sähköpostivastausta audienssipyyntöön.

Moni poliitikko ja viranhaltija on todennut samansuuntaisesti: ”hoidetaan tämä yhteistyöllä, ei lehtien palstoilla”. Nyt on yhteistyön aika.

Jukka, toivomme saavamme jatkoa kesäkuiselle avauksellesi. Ehdotan, että voisimme juoda kahvit ja pohtia, miten muodostamme sopivan työryhmän, jossa ovat mukana alueen suunnittelusta ja kaavoituksesta vastaavat tahot sekä riittävä edustus veneilyn asiantuntemusta.

Puhelinnumeroni on 0400 620026, minä voin tuoda croisantit.

Terveisin

Ari Mäkinen

Marinetek markkinoi

Korjausvelkaa ja konsepteja

Sain tänään sähköpostia Marinetekiltä, jossa konsernin hallituksen puheenjohtaja kertoo kuinka he ovat kehittäneet ”konseptin” kunnallisten satamien pelastamiseksi.  Seppälä perustelee hyvin, kuinka satamien kehitys on jäänyt jälkeen ja kuntien verotuloja tarvitaan muualla kuin satamien uudistamiseen.

Marinetek on ilmeisen menestyksekkäästi ymmärtänyt suomalaisen julkisen sektorin hyväksi asiakkaaksi. Pitkillä sopimuksilla saadaan kaupungin satamainfra sidottua palveluihin, joissa rahoitus on varma.

Mikä on kunnan tehtävä?

Veneilyn tukeminen on kunnan tehtävä siinä missä muidenkin liikunta- ja virkistyspalveluiden tarjoaminen. Viime keväänä eräs valtuutettu kertoi minulle valtuustotalon rappusilla, että veneilyn ja muiden liikuntapalveluiden tukeminen voidaan hänen mielestään lopettaa. ”Tässä yritetään pitää ihmisiä hengissä. Kyllä minä sen uskallan ääneen sanoa.” Ongelma lienee se, että arvon valtuutettu ei tainnut tietää, että keväällä voimaantullut liikuntalaki määrittelee kuntien velvollisuuksia. Ihan kaikkea ei kuitenkaan voi lopettaa.

Minkä ongelman  yritys oikeasti ratkaisee?

Se, että yritykset tulevat operoimaan ja rahoittamaan toimittaa nostaa väistämättä kustannuksia.

”Suomi on veneilykansaa ja venetiheys on maailman korkeinta. Kuitenkin veneilyyn liittyvät palvelut, kuten venesatamat, ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Korjausvelka on paisunut jo kestämättömäksi. Kuntien ja venekerhojen mahdollisuudet tarvittaviin investointeihin ovat raalliset ja verotuloillekin on tärkeämpiä kohteita, kuin venesatamat”, toteaa Marinetek-konsernin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Seppälä ja jatkaa: ”Olemme kehittäneet konseptin, jolla väärä kehityssuunta voidaan katkaista.”

Hyvä myyntipuhe, hetken jo tunsin heidän saapuvan pelastamaan vaikeuksissa olevaa kunnan taloutta.

 

SVE Kokoomuksen valtuustoryhmän juttusilla 31.8.2015

Saimme kutsun tulla keskustelemaan veneasiasta Kokoomuksen valtuustoryhmällle 31.8. Kokoomus oli ensimmäinen taho kaupungilta, jolla oli ryhmänä selvää mielenkiintoa asiaa kohtaan. Kiitämme audienssista, jonka meille järjesti Johanna Horsma.

Tiedonjakoa

Olemme varsin vakuuttuneita siitä, ettei kaikilla osapuolilla ole olennaista tietoa käytettävänään päätöksentekoon. Suomenojan suunnittelun koordinoinnista vastaa Kimmo Leivo, mutta linjauksia suunnittelun pohjaksi antaa mm. kaupunginsuunnittelulautakunta. Asiaa nuijitaan kaupunginhallituksessa sekä valtuustossa. Poliitikkojen ohjaava vaikutus on siis olennainen. Tästä syystä oikeaan tietoon perustuva päätöksenteko on ainoa keino tuottaa asianosaisia tyydyttäviä ratkaisuja. Ennen tapaamistamme toimitimme keväisen kyselyn yhteenvedon sekä kirjallisen saatteen tavoitteistamme sekä huolenaiheistamme.

Hyvää keskustelua ja omituisia olettamia

Meille annettiin 10 minuuttia aikaa, joka lopulta venyi 25 minuutiksi. Aloitimme hyvin lyhyellä esittelyllä, ja pyysimme valtuutettuja kyselemään erilaisista asioista. Hyviä kysymyksiä tulikin mm. korkeasäilytysratkaisusta ja sen väitetystä sopimattomuudesta talvisäilytysratkaisuksi.

Kysymys talvisäilytysratkaisusta

Miten korkeavarasto sekä kenttäsäilytys muualla kuin merenrannalla palvelee veneilijää tai mitä ongelmia siihen liittyy?

Vastaus: Kerroimme, että pienten henkilöautolla vedettävissä olevien veneiden säilytys ei liene kovin suuri ongelma. Piirsin kuvan korkeavarastosta, jossa veneitä olisi kolmessa kerroksessa. Piirsin rivin eteen maakentälle yhden huoltopaikan ja kysyn takaisin, miten tämä alue riittää palvelemaan koko kerroksen veneitä, kun kevään ruuhka-aika koittaa?

Perustelun ja piirroksen jälkeen ei jatkokysymyksiä aiheesta tullut.

Kysymys Suomenojan eriarvoisuudesta

Keskustelu oli ilahduttavan reipasta, mutta samalla jokin kysymys jäi käsittelemättä. Yksi näistä oli eriarvoisuuden näkökulma. Onko siis nykysuunnitelmien valossa riski, että Suomenoja tarjoaa liian erilaisen ympäristön kuin muuta kaupungin satamat?

Vastaukseni: Kyllä. Jos Suunniteltu kerroshotelli yrityksen operoimana toteutuu, syntyy tilanne, jossa Suomenoja tarjoaa ”palveluita” veneilijöille aivan eri hinnalla kuin muut satamat. Mihin tämä johtaa? Onko oikein, että Haukilahdessa venettä voi telakoida satasilla, kun se Suomenojalla maksaa tonneja? Metron aiheuttama rakennuspaine koskee ainakin Kivenlahtea. Tästähän Kimmo Leivo jo varoittelikin. Lisäksi rantaa varmasti halutaan asuttaa tulevaisuudessa tiiviimmin myös muualla. Olisikin tärkeää, että veneilijät voisivat olla mukana etsimässä sopivia ratkaisuja kattavasti Espoossa, näin voitaisiin varmistaa sopivat ratkaisut molemmille osapuolille.

Kysymys veneen huoltamisen ekologisuudesta

Jollain valtuutetulla oli omituinen ajatus siitä, että veneilijät olisivat ekologinen uhka. Kysymyksessä annettiin ymmärtää, että talvisäilytyksen kehittäminen (ehkä palveluntarjonnan lisääminen) toisi mukanaan paremman ekologisen toiminnan.

Vastauksemme: Väitämme veneilijöiden olevan varsin ympäristötietoista porukkaa. Jos heille luodaan ympäristön näkökulmasta hyvä edellytykset ja selkeät ohjeet, ei valtuutetun väittämiä ongelmia varmasti esiinny. Väite tuntui varsin kaukaa haetulta. Satamissa on selvät ohjeet mm. jätteiden käsittelylle sekä toimivat keräysratkaisut. Kaupunki on myös selkeästi ohjeistanut miten pohjanmaalaus ja kunnostus tulee hoitaa.

Kysymys veneiden korjaamisesta

Saija Äikäs kysyi, eikö omien veneiden ja moottoreiden korjaaminen aiheuta riskitilanteita? Eihän niitä moottoreita kuka vaan osaa korjata. Saija otti esimerkkinä esiin  takuun säilymisen.

Vastaukseni: Olin väittämästä hämilläni. Valtuutetulla meni sekaisin huolto sekä korjaaminen. Veneen huolto ja korjaus käsittävät paljon muutakin kuin moottorin korjaamisen. Itseasiassa se pääsääntöisesti ostetaan palveluna. Valtuutettu piti ikään kuin turvallisuusriskinä tätä tee-se-itse kulttuuria. Asia on itseasiassa juuri päinvastoin. Oman kaluston tunteminen on avain tekijä meriturvallisuudessa. Tämän tosiasian tunnustavat mm. Suomen purjehdus ja veneilyliittokin. Jos kysymme pelastusviranomaisilta, saamme varmasti vastauksen, että vähiten pelastuspyyntöjä aiheuttava veneilijä on juurikin kalustonsa tunteva kippari. Hän osaa ratkaista pieniä ongelmatilanteita itsekin.

Kysymys Suomenojan alueen suunnittelusta

Lopuksi meiltä kysyttiin miten meidän mielestämme asia tulisi hoitaa?

Vastaus: Pitäisi kartoittaa Suomenojan ja muiden lähisatamien veneiden kokoluokat, jotta olisi selvillä minne Suomenojalla talvehtivia veneitä voidaan sijoittaa. Jos lähisatamissa on pienempiä veneitä, voitaisiin niitä sijoittaa helpomman kuljetuksen vuoksi pois rannan tuntumasta. Tulee myös selvittää kuinka monelle korkeavarasto voisi olla toimiva ratkaisu, kuinka moni on halukas ja kyvykäs maksamaan kyseisestä palvelusta. Tämän jälkeen tulisi hahmotella veneiden tarvitsema tila ja säilytyksen luonne perustuen olemassa olevaan tietoon.

Kaupungin ei tulisi kiirehtiä talvisäilytysratkaisuissa ennen kuin asia on kunnolla yhteistyössä veneilijöiden kanssa selvitetty. Vain huolellinen valmistelu yhdessä veneilijöiden kanssa tuottaa riittävän tiedon sopivien ratkaisuvaihtoehtojen löytymiseksi.

Yhteenveto

Käynti osoitti, että valtuutetuilla on varsin erilaiset tiedot ja asenteet asiaa kohtaan. Jos saimme jaetun tiedon ja keskustelun kautta annettua lisää eväitä pohtia asiaa olemme oikealla tiellä. Toisaalta oli hämmentävää todeta kuinka vääristyneitä käsityksiä jollain voi olla tämän asian suhteen.

Saimme kuitenkin paljon kiitosta vierailusta ja tuottamastamme lisätiedosta. Sellainen käsitys meille jäi, että asiassa Kokoomuksella on halua kuunnella eri kuntalaisryhmiä tahtoa ratkaista asioita tyydyttävällä tavalla. Yhteistyöhenkeä siis löytyy, kunhan saamme rakennettua yhteisen foorumin jossa pääsemme käytännössä yhteistyötä tekemään.

Paikalla olivat Ari Mäkinen ja Petri Sutela.

Espooseen muuttanut arvostaa merta

Jos nämä suunnitelmat toteutuvat mitä lehdissä on kirjoiteltu (talvisäilytys-, yleinen tie satama-alueella) joutunen viemään veneeni talveksi muualle. Muutimme Helsingin puistolasta Espooseen koska meri on lähellä, ja uskoin silloin että Espoo hoitaa merelliset palvelut hyvin, koska meri kuuluu Espoon imagoon. Lisäksi – kaupungin toiminnan pitää muuttua, eli tämä väärinkäytöksistä epäilty ukkokerho vaihtoon ja heti, johtoa myöten.

Rikkooko Espoo Liikuntalakia?

Toukokuussa 2015 voimaan tullut Liikuntalaki määrittelee kuntien tehtäviä liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tähän asti Espoo tuntuu toimivan juuri lain henkeä vastaan. Rikkooko Espoo jopa uutta lakia?

Liikuntalain 5 pykälä. henki on selvä. Kaupungilla on vastuu huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista.
Liikuntalain 5 pykälä. henki on selvä. Kaupungilla on vastuu huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista. 

Ämmäsmetsä ja yritystoiminta

Espoossa on vallalla ulkoistamisbuumi, joka näyttää koskevan myös veneilijöitä. Jo vuonna 2014 Kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaoston pöytäkirjassa (pdf)  kirjoitetaan näin:

  • säilytysalueen riittävän iso koko ja käyttäjämäärä mahdollistaa veneiden säilyttämiseen liittyvän yritystoiminnan kehittymisen,
  • säilytyspaikkahinnoittelu mahdollistaa yritystoiminnan ja sen kehittymisen,

Käytännössä on puhuttu siitä, että Ämmäsmäki kaavoitetaan pääosin yritysten käyttöön. Syntyy kuva, että talvisäilytys pakkoulkoistetaan yritysten hoidettavaksi. Jos maa-alueen omistaa kaupunki, operointia hoitaa voittoon pyrkivä yritys, syntyy tilanne, jossa kustannukset eivät veneilijöille ainakaan laske. Herää kysymys, mitä kaupungin ja veneilijöiden välissä oleva yritystoiminta jalostaa asiaa?

Korkeavarastot yrityksen pyörittäjinä Suomenojalla?

Samoin kaupungin puheissa on ikäänkuin päätettynä asiana puhuttu ”yritysten pyörittämistä” korkeavarastoista. Epäilemme suuresti korkeavaraston logistista toimivuutta harrastuksen näkökulmasta. Mutta ei mennä nyt siihen, mennään yritystoimintaan. Tämä yritysten pyörittämänä on vilahtanut moneen kertaan puheissa ja lehtijutuissa. Mitenkähän mahtaa olla tällaisen linjauksen sopivuus Liikuntalain hengen kanssa?

Yritystoiminta ja markkinatalous

Markkinataloudessa on hyvin yksinkertainen periaate: kysyntä luo tarjontaa.  Sama toimii myös toisinpäin: tarjonta luo kysyntää. Kaupungin suunnitelma ulkoistaa omaa operatiivista toimintaansa yritysten hoidettavaksi on pakotettua kysynnän luomista. Kun muita vaihtoehtoja ei enää ole, ajatellaan kaupungilla ”että sitten ne veneilijät ostavat talvisäilytyksen huolto- ja korjauspalveluineen niiltä firmoilta. Eihän niillä muuta vaihtoehtoa ole.” Tähän viittasi Tapani Kortelainenkin kertoessaan venekerhojen kommodoreille mahdollisesta hinnoittelusta. Hinnalla ohjataan veneet Ämmäsmetsään. Suomenojasta tuulee siis kallis.

Liikuntalaki ja sen henki

Lakia lukiessa on kuitenkin hyvin helppo ymmärtää lain henki. Yksinkertaisuudessaan se on kunnan vastuu kuntalaisistaan. Vastuu tarkoittaa liikuntafaciliteetteihin panostamista. Mukana mainitaan seuratoiminnan tukeminen. Mikäli Espoo jatkaa suunnitelmiaan, on Espoossa uhkana jopa veneseuratoiminnan kuihtuminen. Toivottavasti Espoossa huomioidaan toukokuussa voimantullut laki ja alueen kaavoituksessa veneilijöiden tarpeet. Mikäli alue on niin arvokas, en näe mitään ongelmaa saatavasta tulosta lohkaista osa veneilijöiden tarpeiden täyttämiseen.

Purjehtija toivoo Suomenojasta veneilytoiminnan keskusta

Purjehtija Suomenojalta 22.3.2015 11:56

”Suomenojasta tulisi kehittää merellisen Espoon veneilytoiminnan keskus.”

Espoo on merellinen kaupunki ja kaupunkilaisten veneilyharrastus kuuluu merellisyyteen. Asukkaiden hyvinvointi ja harrastustoiminnan tukeminen on Espoon kaupungin arvojen mukaista. Veneilyyn kuuluu olennaisena osana keväisin ja syksyin tehtävät veneiden kunnostus- ja huoltotoimenpiteet. Näinhän jokainen mökkiläinenkin toimii kesäpaikassaan. Omatoiminen veneen kunnostus parantaa myös itsenäistä selviytymistä pulmatilanteissa ja lisää siten veneilyturvallisuutta. Vähäinen ei myöskään ole telakointiin liittyvä veneilijöiden keskinäinen sosiaalinen kanssakäyminen, jossa kokemuksia vaihdetaan niin paremmin toimeen tulevalla kuin pienemmällä budjetilla varustetun veneilijän kesken. Talvitelakointi tulee voida toteuttaa lähellä rantaviivaa. Köliveneiden sekä niiden mastojen kuljetus kymmenien kilometrien päähän normaalin liikenteen lomassa on mielestäni kuolleena syntynyt ajatus. Se nostaa veneilyharrastuksen hintaa kohtuuttomasti, on liikenteelle turvallisuusriski eikä siihen ole riittävää ja ammattimaista kuljetuskapasiteettia 1-2 kk ajalle ajoittuvien veneiden lasku- ja nostosesonkien ajaksi Suomenojan telakointialueen kohtalosta päätettäessä on pidettävä kirkkaasti mielessä Espoon arvot ja toimintaperiaatteet. Arvojen mukaista ei ole maankäytön taloudellisen hyödyn maksimointi. Espoo on asukkaitaan varten, joten Suomenojan suunnitelmissa tulisi löytää kompromissi, jossa niin veneilijöiden kuin kaupungin intressit kohtaavat järkevästi. Suomenojasta tulisi kehittää merellisen Espoon veneilytoiminnan keskus ja talvitelakointialuetta voitaisiin kesäaikana käyttää moniin kaikkia kaupunkilaisia hyödyntäviin tarkoituksiin.