Aihearkisto: Veneilevä Espoo

Venekerhot muodostivat kattavan yhteistyöryhmän 2.11.2016

Keskiviikkona 2.11.2016 espoolaiset veneseurat perustivat yhteistyöryhmän Veneilevä Espoo

Säilytä veneilevä Espoo -liikkeen työn jatkajaksi. Uusi ryhmä muodostui rakentavan keskustelun ja erinomaisen yhteishengen vallitessa. Yhteistyön ja vaikuttamisen tehtävän nähtiin selkeänä ja merkityksellisenä.

Mukana perustamassa olivat:

  • Aurinkorannan Venekerho
  • Espoon Kipparit
  • Espoon Merenkävijät (EMK)
  • Espoon pursiseura (EPS)
  • Haukilahden Venekerho
  • Keilalahden Venekerho (KeVK)
  • Kivenlahden venekerho (KLV)
  • Meritie (Me)
  • Nokkalan Venekerho
  • Otaniemen Venekerho
  • Sepetlahden venekerho
  • Soukan Venekerho (SVK)
  • Suvisaariston Navigaatioseura (Suns)

Ryhmän tehtävä on toimia seurojen yhteistyöfoorumina sekä pitkäjänteisenä yhteistyökumppanina Espoon kaupungin kanssa. Toimintaperiaatteena ovat avoimuus ja toiminnan kattavuus Espoon tasolla. Ryhmä tiedottaa läpinäkyvästi toiminnastaan kaikkia espoolaisia seuroja. Ryhmä rakentaa yhdessä virkamiesten kanssa toimivia ja selkeitä ratkaisumalleja päättäjille, joilla on laajapohjainen hyväksyntä veneilijöiden piirissä.

Tavoitteena luoda yhdessä parhaat mahdolliset edellytykset kattavalle veneharrastukselle Espoossa.

Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ari Mäkinen Keilalahden venekerhosta. Ryhmän toiminta alkaa välittömästi.

Lisätietoja:

Ari Mäkinen, puheenjohtaja
puhelin: 0400 620026

 

Kompromissiratkaisu talvisäilytykseen näyttää löytyneen, ratkaisu saatettava käytäntöön poliittisen prosessin kautta

Säilytä Veneilevä Espoo -ryhmän edustajat kävivät tapaamassa Espoon kaupunginjohtajaa talvisäilytysasioissa tammikuussa 2016. Mäkelä otti asiamme vakavasti ja perusti talvisäilytystyöryhmän, jonka vetovastuun otti Tapani Kortelainen.

Kokoonpanossa olivat mukana kolme veneilijöiden edustajaa Säilytä Veneilevä Espoo -ryhmästä sekä Esveneen puheenjohtaja. Ryhmässä virkamiehistöä edustivat Kortelaisen lisäksi Lennart Pettersson merellisistä ulkoilupalveluista, Ossi Keränen ja Mervi Hokkanen kaavoituksesta, sekä Kimmo Leivo joka vastaa alueen kehittämisestä.

Työskentely alkoi erilaisten käsitysten ja olettamuksien tavoitteiden ja ratkaisuajatusten läpikäynnillä. Iso kiitos rohkeasta avauksesta ja avoimesta asioiden käsittelystä kuuluu työryhmää vetäneelle Tapani Kortelaiselle.

Työryhmän työ on johtanut varsin onnistuneeseen kompromissiratkaisuun, josta on nyt luotu selkeä raportti. Kompromissiratkaisun mukaan tärkein veneilijöiden tarve, rannan tuntumassa tapahtuva suurten veneiden säilytys on jatkossakin mahdollinen. Vastapainona työryhmässä hyväksyttiin pienten veneiden talvisäilytys Ämmäsmäellä.

Säilytä Veneilevä Espoo haluaa kiittää kaupunginjohtaja Mäkelää asiaan tarttumisesta ja työryhmän perustamisesta. Olemme tyytyväisiä työryhmän aikaansaannoksiin ja kiitämme kaikkia virkamiehiä erinomaisesta yhteistyöstä ja hyvästä asian valmistelusta.

Vaikka työryhmässä jouduttiin hyväksymään kipeitäkin muutoksia, katsomme lopputuloksen olevan hyvinkin eri osapuolia tyydyttävä. Ilman työryhmän työtä kaikki veneet olisivat helposti siirtyneet rannan tuntumasta pois.

Taustatyö on nyt tehty hyvin. Katsommekin luottavaisesti päättäjiin, jotta tämä saavutettu luottamus sekä kaikkia tyydyttävä ratkaisukokonaisuus saadaan todella vietyä käytäntöön.

Veneiden talvisäilytys Espoossa raportti 14 6 2016

Talvisäilytystyöryhmän sekä Säilytä Veneilevä Espoo -ryhmän vaikuttajajäsenet

Ari Mäkinen, Keilalahden Venekerho ry.
Kari Vainio, Meritie ry.
Tuomas Raivio, Espoon Pursiseura ry.

Marinetek markkinoi

Korjausvelkaa ja konsepteja

Sain tänään sähköpostia Marinetekiltä, jossa konsernin hallituksen puheenjohtaja kertoo kuinka he ovat kehittäneet ”konseptin” kunnallisten satamien pelastamiseksi.  Seppälä perustelee hyvin, kuinka satamien kehitys on jäänyt jälkeen ja kuntien verotuloja tarvitaan muualla kuin satamien uudistamiseen.

Marinetek on ilmeisen menestyksekkäästi ymmärtänyt suomalaisen julkisen sektorin hyväksi asiakkaaksi. Pitkillä sopimuksilla saadaan kaupungin satamainfra sidottua palveluihin, joissa rahoitus on varma.

Mikä on kunnan tehtävä?

Veneilyn tukeminen on kunnan tehtävä siinä missä muidenkin liikunta- ja virkistyspalveluiden tarjoaminen. Viime keväänä eräs valtuutettu kertoi minulle valtuustotalon rappusilla, että veneilyn ja muiden liikuntapalveluiden tukeminen voidaan hänen mielestään lopettaa. ”Tässä yritetään pitää ihmisiä hengissä. Kyllä minä sen uskallan ääneen sanoa.” Ongelma lienee se, että arvon valtuutettu ei tainnut tietää, että keväällä voimaantullut liikuntalaki määrittelee kuntien velvollisuuksia. Ihan kaikkea ei kuitenkaan voi lopettaa.

Minkä ongelman  yritys oikeasti ratkaisee?

Se, että yritykset tulevat operoimaan ja rahoittamaan toimittaa nostaa väistämättä kustannuksia.

”Suomi on veneilykansaa ja venetiheys on maailman korkeinta. Kuitenkin veneilyyn liittyvät palvelut, kuten venesatamat, ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Korjausvelka on paisunut jo kestämättömäksi. Kuntien ja venekerhojen mahdollisuudet tarvittaviin investointeihin ovat raalliset ja verotuloillekin on tärkeämpiä kohteita, kuin venesatamat”, toteaa Marinetek-konsernin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Seppälä ja jatkaa: ”Olemme kehittäneet konseptin, jolla väärä kehityssuunta voidaan katkaista.”

Hyvä myyntipuhe, hetken jo tunsin heidän saapuvan pelastamaan vaikeuksissa olevaa kunnan taloutta.

 

Veneily ei ole eliittiharrastus

Yksi syistä miksi tämä ryhmä on syntynyt on väärä käsitys veneilystä ja veneilijöiden taloudesta. Toki lehdissä kirjoitetaan monesta muustakin asiasta stereotypioita hyödyntäen. Ongelmia seuraa silloin, jos näitä  stereotypioita valuu kunnan päätöksentekijöiden käyttöön.

Monen harrastusmuodon suola on juuri monimuotoisuus. Monimuotoisuus voi olla niin veneharrastuksen luonne-ero, kuten purjehdus tai toisen rakastama kalastus. Monimuotoisuuteen kuuluu myös erilainen ja erikokoinen kalusto. Monimuotoisuutta edustaa myös mökki ja muu saaristoliikenne. Venekerhojen saaret ja niihin liittyvät sosiaaliset kokoontumiset ovat merkittävä osa ihmisten vapaa-ajanverkostojen rakentumista.

Puhutaanpa hetki veneilijöistä porukkana. Väitän, että harrastukseensa vakavasti suhtautuvat retkiveneilijät ovat varsin kohteliasta ja sosiaalista porukkaa. Olemme perheemme kanssa joutuneet kärsimään vain kaksi kertaa satamassa muiden veneilijöiden epäasiallisesta käytöksestä,  viimeisen 10 vuoden aikana . Tämä on yöpymisiemme määrään verrattuna todella vähän.  Tietysti toivon, ettemme ole omalla käytöksellämme haitanneet  kanssaveneilijän rentoutumista.

Ökyvene termi haittaa koko harrastajakuntaa
Pureksitaanpa hieman tätä ”ökyvene” termiä. Termi taitaa elää parhaiten iltapäivälehtien lööpeissä. Silti tämä kärjistävä nimi on kaikille tuttu, varsinkin niille joilla ei itsellään ole kokemusta veneilystä. Onko kyseessä kateus vai puhdas ymmärtämättömyys? Onko termissä sittenkin kyse vain huumorista.
Kysely paljasti, että suurin osa veneistä on muutaman kymmenen tuhannen arvoisia kohtuullisen iäkkäitä veneitä. Kärjistäen voisi kai sanoa, että Espoossa on merkittävästi enemmän kalliimpia autoja kuin veneitä. Autoissa sen sijaan arvo laskee muutamassa vuodessa, veneessä sama lasku tapahtuu 10 vuoden aikana.  Isoa kuvaa katsellessani en juuri näe näitä ökyveneitä lainkaan.
Toki tätä mielikuvaa rakentaa muutamat uutiset julkimoista ja heidän veneistään. Näissä kirjoituksissa media helposti hyödyntää kliseistä stereotypiaa, koska se puree kohderyhmään. Tätä kallista jopa elitististä mielikuvaa ruokkii varmasti harrastuksen kokonaiskustannukset. Veneen hinnan lisäksi, vakuutukset, laituripaikat, nostot, talvisäilytys, korjaus- ja huoltokulut, polttoaine, varustelu vievät helposti tonneja rahaa, vaikka kyseessä olisikin purjevene pienillä polttoainekustannuksilla. Veneily on siis kokonaisuutena harrastus joka on perheessä tietoinen päätös.

Käsitys, jonka mukaan veneilijällä on rahaa, johtaa palveluiden kallistumiseen ja kokonaiskustannusten liian radikaaliin nousuun. Tämä on tuhoisaa nykyiselle veneilykulttuurille. Merkittävä kustannusten nousu haittaa monen harrastamista ja saattaa jopa johtaa usean veneilijän harrastuksen lopettamispäätökseen.

Veneily on luonto- ei kalustoharrastus

Jos nyt tekisin kyselyä lisäisin kohdan, jossa olisi testattu veneilijän suhdetta luontoon. Olisimme saaneet merkittävästi vastauksia, jossa luonto ja meri ovat erittäin suuressa roolissa. Usean veneilijän kehityspolku on hyvin samankaltainen. Ensin hankitaan edullisempi ja pienempi vene. Sillä  tunnustellaan miltä uusi harrastus maistuu. Ne joihin kipinä tarttuu, alkavat haaveilemaan isommasta. Vaatimukset nukkumapaikoista ja muista tarpeista  kirkastuvat. Jotkut haaveilevat purjeveneen vaihtamisesta moottoriveneeseen ja toisen haaveilevat purjeveneestä. Muutamien vuosien pohtimisen jälkeen ollaan kypsiä vaihtamaan. Silloin moni kävelee pankkiin ja lainoittaa uutta hankintaansa vuosien maksuohjelmalla.

Tämä on hyvä pitää mielessä. Vene on ”vain” väline päästä vesille, olennaisinta on nauttia vesilläolosta.