Avainsana-arkisto: Kaupungin rakentaminen

Marinetek markkinoi

Korjausvelkaa ja konsepteja

Sain tänään sähköpostia Marinetekiltä, jossa konsernin hallituksen puheenjohtaja kertoo kuinka he ovat kehittäneet ”konseptin” kunnallisten satamien pelastamiseksi.  Seppälä perustelee hyvin, kuinka satamien kehitys on jäänyt jälkeen ja kuntien verotuloja tarvitaan muualla kuin satamien uudistamiseen.

Marinetek on ilmeisen menestyksekkäästi ymmärtänyt suomalaisen julkisen sektorin hyväksi asiakkaaksi. Pitkillä sopimuksilla saadaan kaupungin satamainfra sidottua palveluihin, joissa rahoitus on varma.

Mikä on kunnan tehtävä?

Veneilyn tukeminen on kunnan tehtävä siinä missä muidenkin liikunta- ja virkistyspalveluiden tarjoaminen. Viime keväänä eräs valtuutettu kertoi minulle valtuustotalon rappusilla, että veneilyn ja muiden liikuntapalveluiden tukeminen voidaan hänen mielestään lopettaa. ”Tässä yritetään pitää ihmisiä hengissä. Kyllä minä sen uskallan ääneen sanoa.” Ongelma lienee se, että arvon valtuutettu ei tainnut tietää, että keväällä voimaantullut liikuntalaki määrittelee kuntien velvollisuuksia. Ihan kaikkea ei kuitenkaan voi lopettaa.

Minkä ongelman  yritys oikeasti ratkaisee?

Se, että yritykset tulevat operoimaan ja rahoittamaan toimittaa nostaa väistämättä kustannuksia.

”Suomi on veneilykansaa ja venetiheys on maailman korkeinta. Kuitenkin veneilyyn liittyvät palvelut, kuten venesatamat, ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Korjausvelka on paisunut jo kestämättömäksi. Kuntien ja venekerhojen mahdollisuudet tarvittaviin investointeihin ovat raalliset ja verotuloillekin on tärkeämpiä kohteita, kuin venesatamat”, toteaa Marinetek-konsernin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Seppälä ja jatkaa: ”Olemme kehittäneet konseptin, jolla väärä kehityssuunta voidaan katkaista.”

Hyvä myyntipuhe, hetken jo tunsin heidän saapuvan pelastamaan vaikeuksissa olevaa kunnan taloutta.

 

Espoo valitsee varakkaat ja megalomanian?

Kuuden tonnin epätoivo

Finnoosta on povattu kunnallispäättäjien ja virkamiesten taholta hienoa varakkaiden asuntoaluetta ja veneilijöille upeita yksityisiä talvisäilytys- ja laituripalveluja. Sama laulu muissakin Espoon satamissa metroasemien läheisyydessä. Kilpilevatkohan grynderit niistä samoista muutamasta tuhannesta varakkaasta ihmisestä Sipoonrannasta asti pienellä loikalla metroa myöden Kalasatamaan, Koivusaareen, Tapiolaan, ja Finnooseen? Onhan näitä muitakin päälle kuuden tonnin neliöhinnan uudiskohteita kaupattu epätoivon vimmassa vuosi tolkulla jopa keskellä Töölötä. Silti on saatava lisää kohteita rakennettua mielikuvitusrikkaille. Nopea asuntorakentaminen velkavetoisesti ja verovaroilla metron rakennuskustannusten kattamiseksi voi pahimmillaaan jopa maksimoida investointiin kuluneet tappiot jos kaavoitus on vinoutunut. Espoon väkiluku kasvaa tuhansilla vuosittain, mutta ovatko työpaikat kasvaneet samaan tahtiin, entäpä ihmisten keskitulot tai huoltosuhde?

Venealalla varaa kärsiä Espoon päätöksistä?

Siirrytään takaisiin veneilyasiaan. Jos Espoon rannat talvisäilytysalueineen todella rakennetaan täyteen ja venepalvelut yksityistetään, nousee kustannukset muutamista sadoista vuodessa tuhansiin euroihin, johon vain hyvätuloisella on varaa. Nyt pitkälti matala- ja keskituloiset veneilijät joutuisivat keksimään muuta harrastettavaa. Nämä tuhannet veneilijät vastaavat valtaosaa Espoon veneilijöistä. He eivät enää kuluttaisi veneilyyn ja kotimaan matkailuun, kuten ennen ja olisivat onnettomia, ainakin jos Espooseen haluavat jäädä asumaan. Venetarvikeliikkeiden, veneliikkeiden ja muiden alan toimijoiden liikevaihto pk-seudulla tippuisi entisestään. Vaikutuksia olisi Suomessa jopa koko venealaan.

Megalomanian riskit

Toivotaan kuitenkin että megalomaaninen rakentaminen ei kaada kovin montaa pankkia, rakennusliikettä, veneputiikkia, lopeta saaristomatkailua ja kiinnostusta Itämeren hyvinvointiin… Vain koska on valittu asiakassegmentiksi varakkaat ja rakennettu liian paljon liian nopeasti.

Veneilyyn liittyvät kuviot on suunniteltava unohtamatta pieni- ja keskituloisia merenkävijöitä, sopisi toivoa samaa asuntorakentamisenkin suhteen.

 

 

 

Espoon rantoja ei pidä uhrata rakentamiselle

Helsingin Sanomat, 27.3.2015, sivu B16              HS  –  Mielipide, Lyhyesti

Espoon tuleva teknisen toimen johtaja Olli Isotalo kertoi (HS Kaupunki 25.3.) pitävänsä tulevien vuosien suurimpana haasteena kaiken mahdollisen hyödyn saamista irti länsimetron kehitysvyöhykkeestä.  Se sai kylmät väreet kulkemaan selkäpiissäni.

Onko kyse asukkaiden vai kaupungin kassan hyödystä? Pahoin pelkään, että jälkimmäisestä.

Tällä ajattelulla merelliselle Espoolle tehdään todellinen karhunpalvelus. Rantaviiva tuhotaan tiheällä rakentamisella, ja merelliset virkistysmahdollisuudet tehdään mahdottomiksi. Ihmisen hyvinvointi uhrataan mammonalle. Talojen rakentaminen pitää keskittää metron alueelle ja sen pohjoispuolelle. Ranta tulee säästää.

Esimerkiksi Suomenojan alueesta voidaan tehdä monipuolinen vesi- ja rantaliikunnan virkistyskeskus. Sellaista ei Espoossa vielä ole. Lintujen suojelualue ja voimalaitos niveltyvät tähän ongelmitta. Talot voidaan rakentaa sisämaahan, vesiliikunta- ja harrastustoimintoja ei.

En halua viettää vapaa-aikaani ajelemalla metrolla päivät pitkät. Mieluummin virkistyn Espoon merellisessä saaristossa.