Avainsana-arkisto: Kuntalais

Espoo valitsee varakkaat ja megalomanian?

Kuuden tonnin epätoivo

Finnoosta on povattu kunnallispäättäjien ja virkamiesten taholta hienoa varakkaiden asuntoaluetta ja veneilijöille upeita yksityisiä talvisäilytys- ja laituripalveluja. Sama laulu muissakin Espoon satamissa metroasemien läheisyydessä. Kilpilevatkohan grynderit niistä samoista muutamasta tuhannesta varakkaasta ihmisestä Sipoonrannasta asti pienellä loikalla metroa myöden Kalasatamaan, Koivusaareen, Tapiolaan, ja Finnooseen? Onhan näitä muitakin päälle kuuden tonnin neliöhinnan uudiskohteita kaupattu epätoivon vimmassa vuosi tolkulla jopa keskellä Töölötä. Silti on saatava lisää kohteita rakennettua mielikuvitusrikkaille. Nopea asuntorakentaminen velkavetoisesti ja verovaroilla metron rakennuskustannusten kattamiseksi voi pahimmillaaan jopa maksimoida investointiin kuluneet tappiot jos kaavoitus on vinoutunut. Espoon väkiluku kasvaa tuhansilla vuosittain, mutta ovatko työpaikat kasvaneet samaan tahtiin, entäpä ihmisten keskitulot tai huoltosuhde?

Venealalla varaa kärsiä Espoon päätöksistä?

Siirrytään takaisiin veneilyasiaan. Jos Espoon rannat talvisäilytysalueineen todella rakennetaan täyteen ja venepalvelut yksityistetään, nousee kustannukset muutamista sadoista vuodessa tuhansiin euroihin, johon vain hyvätuloisella on varaa. Nyt pitkälti matala- ja keskituloiset veneilijät joutuisivat keksimään muuta harrastettavaa. Nämä tuhannet veneilijät vastaavat valtaosaa Espoon veneilijöistä. He eivät enää kuluttaisi veneilyyn ja kotimaan matkailuun, kuten ennen ja olisivat onnettomia, ainakin jos Espooseen haluavat jäädä asumaan. Venetarvikeliikkeiden, veneliikkeiden ja muiden alan toimijoiden liikevaihto pk-seudulla tippuisi entisestään. Vaikutuksia olisi Suomessa jopa koko venealaan.

Megalomanian riskit

Toivotaan kuitenkin että megalomaaninen rakentaminen ei kaada kovin montaa pankkia, rakennusliikettä, veneputiikkia, lopeta saaristomatkailua ja kiinnostusta Itämeren hyvinvointiin… Vain koska on valittu asiakassegmentiksi varakkaat ja rakennettu liian paljon liian nopeasti.

Veneilyyn liittyvät kuviot on suunniteltava unohtamatta pieni- ja keskituloisia merenkävijöitä, sopisi toivoa samaa asuntorakentamisenkin suhteen.

 

 

 

Veneilyn tulevaisuus Espoossa?

Olen seurannut huolestuneena veneilyn tulevaisuudesta käytyä keskustelua Espoossa.
Perheelläni on purjevene Suomenojalla ja sekä laituri- että talvisäilytyspaikka. Olemme olleet tyytyväisiä Espoon kaupungin tarjoamiin kohtuuhintaisiin laituri- ja talvisäilytyspaikkoihin sekä nauttineet merellisen Espoon luonnosta ja ulkoilusaarista (mm. Ison Vasikkasaaren uusi laituri ja palvelut ovat hienoja uudistuksia).

Länsimetron vaikutus Suomenojan sataman tulevaisuuteen on ilmeisen merkittävä. Talvisäilytysalueella on nyt noin 600-800 isompaa moottori- tai purjevenettä, joiden tuleva talvisäilytyspaikka on päättämättä.
Kaupungin suunnitelmissa on rakentaa uusi talvisäilytysalue Ämmäsmäkeen, noin 20 kilometrin päähän Suomenojalta. Isompien veneiden kuljetus sinne on täysin epärealistinen vaihtoehto niin kuljetuskaluston riittävyyden, kustannusten kuin ympäristöpäästöjen näkökulmasta. Nämä veneet on telakoitava talveksi lähellä merta alueelle, jossa on tarjolla myös sähkö- ja vesipisteet. Suurin osa veneilijöistä huoltaa ja kunnostaa veneitä itse, yritysten ostopalveluja käyttää vain harva.
Kaupungin päättäjien tulisi perustaa yhteistyössä venekerhojen edustajien kanssa asiantuntijaryhmä, jonka asiantuntemuksella veneilyn tulevaisuutta Espoossa viedään oikeaan suuntaan. Näin Espoo ylläpitää liikunta- ja virkistystoiminnassaan veneilyä ja meriluontoa osana kaupungin asukkaiden virkistystoimintaa. Tätä ei voi mitata taloudellisilla seikoilla vaan arvot löytyvät merellisessä luonnossa liikkumisesta.