Avainsana-arkisto: yhteistyö

SVE Kokoomuksen valtuustoryhmän juttusilla 31.8.2015

Saimme kutsun tulla keskustelemaan veneasiasta Kokoomuksen valtuustoryhmällle 31.8. Kokoomus oli ensimmäinen taho kaupungilta, jolla oli ryhmänä selvää mielenkiintoa asiaa kohtaan. Kiitämme audienssista, jonka meille järjesti Johanna Horsma.

Tiedonjakoa

Olemme varsin vakuuttuneita siitä, ettei kaikilla osapuolilla ole olennaista tietoa käytettävänään päätöksentekoon. Suomenojan suunnittelun koordinoinnista vastaa Kimmo Leivo, mutta linjauksia suunnittelun pohjaksi antaa mm. kaupunginsuunnittelulautakunta. Asiaa nuijitaan kaupunginhallituksessa sekä valtuustossa. Poliitikkojen ohjaava vaikutus on siis olennainen. Tästä syystä oikeaan tietoon perustuva päätöksenteko on ainoa keino tuottaa asianosaisia tyydyttäviä ratkaisuja. Ennen tapaamistamme toimitimme keväisen kyselyn yhteenvedon sekä kirjallisen saatteen tavoitteistamme sekä huolenaiheistamme.

Hyvää keskustelua ja omituisia olettamia

Meille annettiin 10 minuuttia aikaa, joka lopulta venyi 25 minuutiksi. Aloitimme hyvin lyhyellä esittelyllä, ja pyysimme valtuutettuja kyselemään erilaisista asioista. Hyviä kysymyksiä tulikin mm. korkeasäilytysratkaisusta ja sen väitetystä sopimattomuudesta talvisäilytysratkaisuksi.

Kysymys talvisäilytysratkaisusta

Miten korkeavarasto sekä kenttäsäilytys muualla kuin merenrannalla palvelee veneilijää tai mitä ongelmia siihen liittyy?

Vastaus: Kerroimme, että pienten henkilöautolla vedettävissä olevien veneiden säilytys ei liene kovin suuri ongelma. Piirsin kuvan korkeavarastosta, jossa veneitä olisi kolmessa kerroksessa. Piirsin rivin eteen maakentälle yhden huoltopaikan ja kysyn takaisin, miten tämä alue riittää palvelemaan koko kerroksen veneitä, kun kevään ruuhka-aika koittaa?

Perustelun ja piirroksen jälkeen ei jatkokysymyksiä aiheesta tullut.

Kysymys Suomenojan eriarvoisuudesta

Keskustelu oli ilahduttavan reipasta, mutta samalla jokin kysymys jäi käsittelemättä. Yksi näistä oli eriarvoisuuden näkökulma. Onko siis nykysuunnitelmien valossa riski, että Suomenoja tarjoaa liian erilaisen ympäristön kuin muuta kaupungin satamat?

Vastaukseni: Kyllä. Jos Suunniteltu kerroshotelli yrityksen operoimana toteutuu, syntyy tilanne, jossa Suomenoja tarjoaa ”palveluita” veneilijöille aivan eri hinnalla kuin muut satamat. Mihin tämä johtaa? Onko oikein, että Haukilahdessa venettä voi telakoida satasilla, kun se Suomenojalla maksaa tonneja? Metron aiheuttama rakennuspaine koskee ainakin Kivenlahtea. Tästähän Kimmo Leivo jo varoittelikin. Lisäksi rantaa varmasti halutaan asuttaa tulevaisuudessa tiiviimmin myös muualla. Olisikin tärkeää, että veneilijät voisivat olla mukana etsimässä sopivia ratkaisuja kattavasti Espoossa, näin voitaisiin varmistaa sopivat ratkaisut molemmille osapuolille.

Kysymys veneen huoltamisen ekologisuudesta

Jollain valtuutetulla oli omituinen ajatus siitä, että veneilijät olisivat ekologinen uhka. Kysymyksessä annettiin ymmärtää, että talvisäilytyksen kehittäminen (ehkä palveluntarjonnan lisääminen) toisi mukanaan paremman ekologisen toiminnan.

Vastauksemme: Väitämme veneilijöiden olevan varsin ympäristötietoista porukkaa. Jos heille luodaan ympäristön näkökulmasta hyvä edellytykset ja selkeät ohjeet, ei valtuutetun väittämiä ongelmia varmasti esiinny. Väite tuntui varsin kaukaa haetulta. Satamissa on selvät ohjeet mm. jätteiden käsittelylle sekä toimivat keräysratkaisut. Kaupunki on myös selkeästi ohjeistanut miten pohjanmaalaus ja kunnostus tulee hoitaa.

Kysymys veneiden korjaamisesta

Saija Äikäs kysyi, eikö omien veneiden ja moottoreiden korjaaminen aiheuta riskitilanteita? Eihän niitä moottoreita kuka vaan osaa korjata. Saija otti esimerkkinä esiin  takuun säilymisen.

Vastaukseni: Olin väittämästä hämilläni. Valtuutetulla meni sekaisin huolto sekä korjaaminen. Veneen huolto ja korjaus käsittävät paljon muutakin kuin moottorin korjaamisen. Itseasiassa se pääsääntöisesti ostetaan palveluna. Valtuutettu piti ikään kuin turvallisuusriskinä tätä tee-se-itse kulttuuria. Asia on itseasiassa juuri päinvastoin. Oman kaluston tunteminen on avain tekijä meriturvallisuudessa. Tämän tosiasian tunnustavat mm. Suomen purjehdus ja veneilyliittokin. Jos kysymme pelastusviranomaisilta, saamme varmasti vastauksen, että vähiten pelastuspyyntöjä aiheuttava veneilijä on juurikin kalustonsa tunteva kippari. Hän osaa ratkaista pieniä ongelmatilanteita itsekin.

Kysymys Suomenojan alueen suunnittelusta

Lopuksi meiltä kysyttiin miten meidän mielestämme asia tulisi hoitaa?

Vastaus: Pitäisi kartoittaa Suomenojan ja muiden lähisatamien veneiden kokoluokat, jotta olisi selvillä minne Suomenojalla talvehtivia veneitä voidaan sijoittaa. Jos lähisatamissa on pienempiä veneitä, voitaisiin niitä sijoittaa helpomman kuljetuksen vuoksi pois rannan tuntumasta. Tulee myös selvittää kuinka monelle korkeavarasto voisi olla toimiva ratkaisu, kuinka moni on halukas ja kyvykäs maksamaan kyseisestä palvelusta. Tämän jälkeen tulisi hahmotella veneiden tarvitsema tila ja säilytyksen luonne perustuen olemassa olevaan tietoon.

Kaupungin ei tulisi kiirehtiä talvisäilytysratkaisuissa ennen kuin asia on kunnolla yhteistyössä veneilijöiden kanssa selvitetty. Vain huolellinen valmistelu yhdessä veneilijöiden kanssa tuottaa riittävän tiedon sopivien ratkaisuvaihtoehtojen löytymiseksi.

Yhteenveto

Käynti osoitti, että valtuutetuilla on varsin erilaiset tiedot ja asenteet asiaa kohtaan. Jos saimme jaetun tiedon ja keskustelun kautta annettua lisää eväitä pohtia asiaa olemme oikealla tiellä. Toisaalta oli hämmentävää todeta kuinka vääristyneitä käsityksiä jollain voi olla tämän asian suhteen.

Saimme kuitenkin paljon kiitosta vierailusta ja tuottamastamme lisätiedosta. Sellainen käsitys meille jäi, että asiassa Kokoomuksella on halua kuunnella eri kuntalaisryhmiä tahtoa ratkaista asioita tyydyttävällä tavalla. Yhteistyöhenkeä siis löytyy, kunhan saamme rakennettua yhteisen foorumin jossa pääsemme käytännössä yhteistyötä tekemään.

Paikalla olivat Ari Mäkinen ja Petri Sutela.