Marinetek markkinoi

Korjausvelkaa ja konsepteja

Sain tänään sähköpostia Marinetekiltä, jossa konsernin hallituksen puheenjohtaja kertoo kuinka he ovat kehittäneet ”konseptin” kunnallisten satamien pelastamiseksi.  Seppälä perustelee hyvin, kuinka satamien kehitys on jäänyt jälkeen ja kuntien verotuloja tarvitaan muualla kuin satamien uudistamiseen.

Marinetek on ilmeisen menestyksekkäästi ymmärtänyt suomalaisen julkisen sektorin hyväksi asiakkaaksi. Pitkillä sopimuksilla saadaan kaupungin satamainfra sidottua palveluihin, joissa rahoitus on varma.

Mikä on kunnan tehtävä?

Veneilyn tukeminen on kunnan tehtävä siinä missä muidenkin liikunta- ja virkistyspalveluiden tarjoaminen. Viime keväänä eräs valtuutettu kertoi minulle valtuustotalon rappusilla, että veneilyn ja muiden liikuntapalveluiden tukeminen voidaan hänen mielestään lopettaa. ”Tässä yritetään pitää ihmisiä hengissä. Kyllä minä sen uskallan ääneen sanoa.” Ongelma lienee se, että arvon valtuutettu ei tainnut tietää, että keväällä voimaantullut liikuntalaki määrittelee kuntien velvollisuuksia. Ihan kaikkea ei kuitenkaan voi lopettaa.

Minkä ongelman  yritys oikeasti ratkaisee?

Se, että yritykset tulevat operoimaan ja rahoittamaan toimittaa nostaa väistämättä kustannuksia.

”Suomi on veneilykansaa ja venetiheys on maailman korkeinta. Kuitenkin veneilyyn liittyvät palvelut, kuten venesatamat, ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Korjausvelka on paisunut jo kestämättömäksi. Kuntien ja venekerhojen mahdollisuudet tarvittaviin investointeihin ovat raalliset ja verotuloillekin on tärkeämpiä kohteita, kuin venesatamat”, toteaa Marinetek-konsernin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Seppälä ja jatkaa: ”Olemme kehittäneet konseptin, jolla väärä kehityssuunta voidaan katkaista.”

Hyvä myyntipuhe, hetken jo tunsin heidän saapuvan pelastamaan vaikeuksissa olevaa kunnan taloutta.

 

3 kommenttia artikkeliin ”Marinetek markkinoi

  1. Mielestäni molempia tarvitaan (kunnallista ja yksityistä) siinä suhteessa, kuin veneilyn harrastajilla on siitä varaa maksaa. Kunnallisella puolella suvaitaan ”rupuisemmat” olosuhteet, mutta ei voi olla myöskään niin, että harrastajakunta leikataan vähintäänkin puoliksi moninkertaistamalla kustannukset ja pakottamalla harrastajat hyvään, jolla heillä ei ole varaa. Se puoli jolla tähän ei ole varaa, ruokkii tälläkin hetkellä itse tekemiseen liittyvää yksityistäkin sektoria. B-kauppaa, M-kauppaa (A-tarvikkeen ohella), joka auttaa veronmaksua ja kustantaa hyvinvointia ja yrittäjyyttä. Onko varaa jättää tämä toimeliaisuus pois? Ei ole niin, että vain hyvätuloiset harrastajat vaurastuttavat yhteiskuntaa kulutustottumuksillaan. Kunnallisen päätöksenteon on pidettävä huoli siitä että aktiivinen harrastaminen ei tyrehdy millään sektorilla ihmisen tulojen takia. Harrastusmahdollisuudet ovat tärkeä tuotavuutta ja hyvinvointia edistävä tekijä, joka on pidettävä mahdollisuuksien mukaan jokaisella kansalaisella tuloihin ja lähtökohtiin katsomatta.

    1. Parastahan juuri olisi monipuolisuus. Yleisesti markkinatalous hoitaa tarjonnan, kun kysyntää on. Nyt näyttää siltä, että kysyntä synnytetään, eikä vaihtoehdosta ole varmuutta.

      Veneilyn yksi arvoista on se, että sitä voi harrastaa lompakon kokoon katsomatta. Sosiaalisesti tärkeätä on sellaiset vapaa-ajan harrastukset, joissa erilaiset ihmisryhmät sekoittuvat toistensa kanssa.

  2. Komppaan edellisiä kommentoijia: on otettava huomioon erilaiset veneilijät. Osalla halua ja mahdollisuuksia ostaa kalliitakin palveluita, osalla on mahdollisuus veneillä vain, jollei kustannus nouse kohtuuttomaksi. Lisäksi suuri osa veneilijöistä käsittääkseni nimenomaan haluaa huoltaa ja telakoida veneensä itse.
    Kaupunki mahdollistaa verorahoilla montaa muutakin urheilu- ja vapaa-ajan harrastusta, miksei siis veneilyäkin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>